*

markku tyry

Onko palstalla piipunpolttajia?

Olen seitsemän vuoden tupakoimattomuuden jälkeen ajatellut aloittaa piipun polttamisen jalon harrastuksen.

Voisitteko kertoa omista kokemuksistanne  jotain?  Esim. Millainen piippu, käyrä- vai suoravartinen.

Entä piipputupakka. Onko 60-luvulla suosittua Glann-piipputupakkaa vielä saatavilla. Sehän oli se toffeelle tuoksuva tupakka. Paketti oli tuollainen sininen, skottiruudullinen paketti.

 

Oma toiveeni olisi mieto tupakkalaatu.

 

Paljonko piippuun pitää alimmillaan satsata, että ei heti mene tukkoon tai tule muuta kyllästymistä.

Pari kappalettahan niitä vähintään pitää olla, sen tiedän.

Juuri siksi, että juuri käytetyn piipun pitää antaa levätä heti polttamisen jälkeen.

 

Olen tutustunut internetistä saataviin tietoihin, mutta nyt kysyisin UudenSuomen lukijoilta mahdollisia kokemuksia.

 

Pitäähän joukossanne nyt piipun pössyttelijöitä olla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Harrastaakohan Kärnä Lieksasta piipun polttoa?

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Jotakin ehkä muistaisin, poltinhan piippua vielä 60-luvulla.

Ei Glann vaan Clan.

Niitä piippuja saisi olla seitsemän, yksi joka viikonpäivälle.

Kannattaa satsata, esteettinen vaikutelma on sekin tärkeä. Hyvä piippu on taideteos.

Osa piipuista voi olla halpipsia, esim. maissipiippuja, jotka eivät ole kovin kestäviä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

En viitsi tuolta leipäteksistä korjata tuota "Glann"-virhettä, koska se lukijan huomauttamana tuli korjattua kommenttiosastossa.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Käyrä, siinä pysyy terva kuopassaan.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Juuri niin, Clan. Ei ihme ettei googlettamalla löytänyt.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.zigs...

Piipputupakat toki ovat kehittyneet, mutta tuo Clan on mieleen jäänyt.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Aikanaan miedoin piipputupakka oli nimeltään "Harmony". Mie polttelin sitä, ja käyrä piippu on parempi kuin suoravartinen.

En kuiteskaan kauaa piippua poltellut, koska siitä tuli kieli niin kipeäksi, joten vaihdoin savukkeisiin.

Käyttäjän veikkonen kuva
Veikko Sorvaniemi

En ole polttanut kessua 12 kiloon, mutta silloin kun poltin niin käyräpiippu tuntui kaikin puolin paremmalta ja näyttikin komeammalta.

Matti Jalagin

On täällä. Ja R-kioskilta (sis. tuotesij.) tavallinen tussuttelija löytää kattavan valikoiman poltettavaa Clanista ja Caravellesta alkaen.

Mutta erikoisimpaan piipunpolttajaan törmäsin aamulla, kun hain erästä tietoa netistä eli englantilainen legenda, joka sananmukaisesti poltti piiput kumoon eikä ollut muutenkaan turhan selittäjä; kannattaa katsoa useammassakin mielessä.

http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=f...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Ja R-kioskilta (sis. tuotesij.) tavallinen tussuttelija löytää kattavan valikoiman poltettavaa Clanista ja Caravellesta alkaen.

Mitähän nuo maksavat nykyisin nuo kessutopat?

Pitäisiköhän pyytää lääkäriltä resepti piipputupakkaan, jos saisi kelakorvauksen.....Khöröhöm, köh, köh......Piru kun kurkkua kuristaa juu, tuota.

Missäs me mentiinkään?.........

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tupakka ei ole ihan seksikkäitten tapojen joukossa nykyisin.

Varsinkaan savuketupakointi. Tupakoitsijat on ajettu ulos ravintoloista harrastamaan poltteluaan.

Luulen, ettei ole enää montaa tupakoitsijaa jäljellä, jotka palaisivat vanhaan aikaan ja viihtyisivät savua täynnä olevassa tilassa. Itse en ainakaan viihtyisi.

Tupakkalaki on pääosin onnistunut.

Kun poltin tupakkaa, poltin sitä ns. kaksin käsin, eli reilusti askin päivässä. Iltaisin pää oli kuin Haminan kaupunki, kipeä ja pyörällä.

Piipun sauhuttelu ei ole vaarallisemmasta päästä. Itseasiassa, se on turvallisin tupakoinnin muoto. Se on tupruttelukerroiltaan harvempaa, ja siitä puuttuu paperossille tyypilliset haitalliset yhdisteet mm. paperista tulevat.

Itselläni on kokemusta piipustakin tuolta vuosikymmenten takaa. En ihan keltanokka ole.
En ole aloittamassa piiputtelua tupakanhimon vuoksi, vaan siihen liittyvän rauhoittumiskulttuurin vuoksi, jos noin voi sanoa.

Mikä on istukellessa löylyjen välissä saunaterassilla, ja vedellä piipullinen, ja siemailla olutta.

Perkele! Anteeksi, pitäähän ihmisellä olla nautintoja, ja jotkut, nykyisin oudoltakin kuulostavat harrastukset ovat edelleen sallittuja, vaikkakin kaappien kätköissä.

Jos piipun poltto aiheuttaa uuden riippuvuuden tupakointiin, niin sen voin itselleni vakuuttaa, savukkeisiin ja sikareihin en enää koske.

Ratkaisuni ei ole lainkaan terveys-pohjalta ajateltua. Se haitta joka siitä aiheutuu, sitten vaan aiheutuu.

...Ei välii...

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Pitäisi kyllä taas ensikesäksi ostaa piippu mökille
Ei se oikein kiireisenä ole nautinto

Joskus köyhinä päivinä tuli enemmänkin pössöteltyä piipulla
Olihan se melko huba autossakin poltella työmatkoilla
Savua kun siitä tulee sen asteen verran enemmän kun tupakista

Nykyisin oikeastaan vain mökillä kun ilta pimenee
Siihen se sopii hienosti

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Dollar-piippuja, mehumaijoiksikin kutsuttuja, minä käytin silloin kun vielä poltin. Niiden muoviosat ovat nylonia eikä niitä saa rikki millään. Muissa piipuissa suulake on yleensä jotain hauraampaa bakeliitin tyyppistä muovia ja ne tuppaavat herkästi murtumaan.

Ainakin kahdesta pienestä "matkapiipusta", joita siis pidin takin taskussa, murtui suulake. Dollar-piiput ovat turhan isoja taskuun, mutta niitä en ole rikki saanut.

Dollar-piipuissa on vaihdettava pesä, joka on briarpensaan juurta, johon on ilmeisesti liimattu nylonholkki, jossa on kierteet, joilla se kierretään kiinni "lusikkaosaan". Ehkä hieman yllättäen se on puu, joka kyseisessä piipussa on se kuluvin osa, kun karstaa pesästä poistaessa usein poistuu myös hiiltynyttä puuta. Silti pesäkin kestää käyttöä useita vuosia. Aikaisemmin Dollar-piipuista oli myynnissä myös de luxe -versio, jossa oli varapesä, mutta viimeeksi muutamia vuosia sitten piippua ostaessani myyjä valitteli, että niitä ei enää saa ja myi minulle halvemman version, jossa varapesää ei ollut.

Dollar-piipussa lusikkaosaan kertyy nestettä, joka ajan kuluessa kuivuu paksuksi tervaksi. Kahta tai kolmea piippua tasaisesti polttaen nestettä kertyy niin vähän, että sitä ei tarvitse poistaa, se kuivuu yhtä nopeasti kuin uutta polttaessa tiivistyy. Lusikkaan kertyvä terva myös sitoo vetisemmän tiivistyvän nesteen itseensä, joten sitä ei kannata poistaa ennen kuin koko lusikkaosa on lähes täynnä. Minä taisin puhdistaa piippujeni lusikkaosia muutaman kuukauden välein. Pesää joutui kaapimaan paljon useammin. Tähän liittyi myös tupakan kuivaus ennen polttoa. Poltettavaksi sopiva tupakka oli mielestäni silloin, kun se oli rapeaa ja murtui puristettaessa.

Muut piipun polttajat tietääkseni suosivat kosteahkoa tupakkaa ja väheksyvät Dollar-piippuja, minun tyylini taisi olla varsin erikoinen.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tuo "dollaripiippu" todellakin oli erittäin suosittu 60-70 luvuilla.

Sokos myy sitä ainoana merkkinä käyrävartisena, että suoravartisena hintaan 35 euroa.

Siinäkö on tuo briar-koppa? Olen minä dollaria nuorena poltellut, ja tuo neste, jota ihviksikin jossain nimitetään oli tunnusomaista dollarille.

Ne olivat kyllä komean näköisiä ja aika edullisia.

En tiedä. Kaksi piippua vähintään ostan. Ehkä juhlapiipuksi noin sadan euron hujakoilla korkeintaan maksavan, ja sitten vaikkapa tuon dollarin kaveriksi.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://us-eagle...

Koppa tuossa näytäisi olevan kohtuu hyvännäköistä puuta, mutta varsi on jotain kovamuovia.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Piru kun komeita ihan muotoilullisina esineinä.

http://www.pekkajerkku.fi/Tuotteet/Piiputjatarv/Pi...

Briarpiippujako?

Mikä oikea termi on, briar vai briari?

Matti Jalagin

Juuri briar-juuri on tuo osa, mistä tekevät.

Katselin muuten tuolla Tallinan laivalla joskus,kun oli todella hyvän näköisiä ja muhkeita tyyipiippuja. Semmoisia yksinkertaisen kauniita ja hinnat jossain 25-30 euron tietämillä.

Taitaa Clan ja Caravelle olla jossain 7 euron tietämillä 30-35 gramman pussukka ja Aroma sekäKilta halvempia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Wikipediasta ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Piippu ):
Piippujen pesien valmistamisessa käytettävä materiaali vaihtelee, mutta yleisesti käytetyin on puukanerva (Erica arborea), josta käytetään toisinaan myös nimiä briar, briarpuu tai valkokanerva.

Minulla on sellainen käsitys, että huonoja piippuja ei enää kannata tehdä ja valmistajista on jääneet jäljelle vain parhaimmat. Poikkeuksena tietysti maissipiiput, mutta ne ovatkin selvästi halvempia.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Elähän nyt. Crack-markkinat vetävät valmistajia alalle; sellaisia alle 3€ piippuja on maailma täynnä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Komeita on, varsinkin noi System ja Aran. Ihan rupesi "himottamaan".

Piipupoltto on niin lupsakkaa puuhaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Minäkin poltin piippua joskus 70-luvulla. Ja 60-luvulla vedettiin nenään nuuskapulveria joka kirveli. Mulla on jäljellä nuuskapulverirasia.

Matti Jalagin

Tuli Päätalon Kallen äiti mieleen. ( : §

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ai onko kuvailtu muistelmissaan. Hymiö kertoo kaiken!

Matti Jalagin Vastaus kommenttiin #38

Sini.

Muistaakseni jossain Iijoki-sarjan pätkissä oli Päätalon äiti, joka kuvattiin sitkeistä sitkeimpänä naisena piippu alati suussaan ja siitä tuo mielleyhtymä, kun kerroit polttaneesi piippua.

Tuo pykälähymiö kertoo sen, että kommentti on neutraali ja tosi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #45

Hei, luin pykälähymiön ainoastaan visuaalisesti jolloin se näyttää kuin liikuttelisi alaleukaa, eli leukailua. Mutta joo, seiskytluvulla romantisoitiin sellaisia piipunnysäsuussa-naisia kun Päätalon äiti.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Minä lähden nyt talvisodan tunnelmiin mukaan.

Aiheeseen liittyvä kirja sängyssä, jonka jälkeen aamuun asti kestävä lepääminen unimaailmassa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tuo kun puhuin kahden piipun hankkimisesta ei kyllä riitä mihinkään. Kolme ehdoton minimi.

Kun kauniina kesäpäivänä tulee polteltua kaksi pesällistä, se tarkoittaa kahden piipun karanteeniin panoa seuraavaan päivään, että piippu saa asettua seuraavaa käyttöä varten.

Jos juhannusyönä polttaa kolmannen pesällisen, pitää tietenkin ottaa kolmas piippu käyttöön.

Ei oo heleppoo tämä tupakkimiehen elämäkään, eikä ainakaan halapoo.

Tuli mieleen, mahtaisiko itäeurooppalaiselta vaikuttavalta Lidl-ketjulta löytyä piippuja valikoimistaan.
Nehän myy tuulilasinpyyhkijöitä, ja jakoavaimia jauhelihan kanssa suurinpiirtein samalta tiskiltä.

Pitääpä kysyä.

Ps. Näin muuten unta piipunpolttamisesta, sen verran mielessä pyörii.
Tästä ei voi enää peruutella...

Käyttäjän veikkonen kuva
Veikko Sorvaniemi

Käyhän vielä pitkäripasessa ja osta pullo Big Peat Islay Blended Malt viskiä http://www.isokaato.com/viina.php?1555-big-peat-is...

Toimvat meinaan yhdessä piipun kanssa niin maan perusteellisen komeesti.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Otetaan huomioon. Olen enemmän olutmiehiä, mutta toki sivistyneesti whiskyt ja konjakit menevät pullon suusta halkopinon takana sujuvasti.

Otan toki huippusivistyneesti asiaan kuuluvasta lasista. Onhan noita kaapissa, mutta vain, kun olen valvovan silmän alla- luulevat että olen fiksumpi kuin olenkaan...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Ensimmäinen ostettu Tampereen Stockalta.

Piipun kyljessä nimi (logo) Capitol Bruyere.

Se on tuo malli No:327 Nätti kun perk....

http://www.pekkajerkku.fi/Tuotteet/Piiputjatarv/Pi...

Googlesta lunttasin, että kuuluu Savinelli-sarjaan, mutta on tehtaan ns. kakkosmalli, eli hinnaltaan huokeampi.

Käyttäjäkokemukset ovat suorastaan ylistäviä, kun niitä tuolta netin suomiversioista löysin.

Hinta 55 euroa. Sen on saanut vuonna 2007 hintaan 44 euroa, eli kohtuullinen hintakehitys.

Clan-toppa maksoi reilun kympin. Ja kangasrassit vitosen paikkeilla. Tulitikkupuntti 55-senttiä.

Nyt laitan kopan konjakkiliotukseen vuorokaudeksi. (Brandy oikeasti) Sitä minulla on aina varastossa. Jaa, piru, olisihan minulla Gognag Meukow myös kaapin perällä.

No, brandy saa kelvata tähän tarkoitukseen. (ST Remy) Siinä on e-kirjaimen päällä tuo kärpäsenpaska, mutta en löydä sellaista näppäimistöltäni.

Joo, tosiaankin, tuo on nyt ensimmäinen piippuni, ja pari pitää matkan varrella vielä hankkia. Yhden haen Tampereen Sokokselta, nimittäin Dollar-piipun käyrävartisen version, Se saa toimia ns. kolmospiippuna (35 euroa, niiden ainoa malli)

Pitää vihjailla äänekkäästi omaisille, mistä meikäläinen tykkäisi. Saattaisin saada sillä tavalla huijatuksi heidät ostamaan lahjaksi. Heh, heh...Kiero ja nuukahan minä olen kuin korkkiruuvi.

Kakkosmallista en tiedä vielä, mutta voihan olla että siitä tulee ykkösmalli, ja tämä Savinellin kakkonen, Capitol Bruyere jää kakkoseksi. Saa nähdä, mutta nyt kopan brandykäsittelyyn...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tuo "bruyere" viittaa ilmeisesti briariin. On siis erikielinen nimitys sanalle. Italiaako, aidotnou, kun muuta en osaa kuin Suomea, ja pidänkin itseäni sen suhteen hyvinkin kielitaitoisena.

Stockan aika asiantunteva myyjäkin oletti että briarista on kysymys.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Se on tuo malli No:327 Nätti kun perk...."

Erehdys, anteeksi. Se on tuo malli 601

http://www.pekkajerkku.fi/Tuotteet/Piiputjatarv/Pi...

Matti Jalagin

Kaunis on kapistus.

Muista raapia pesä tyhjäksi työkalulla, ettet kopautellessa katkaise.

Matti Jalagin

Riistokapitalismin rauniot savuavat jo, sillä rassit maksavat R-kioskilla 2,5 euroa eikä sekään ole kuuluisa katteettomuudestaan.

Tuo sanonta on kmuuten peräisin 1980-luvun lopuilta, kun kaverini sattui seisomaan ärrän luukulla jonkun hartaaseen krapulaan itsensä juoneen laitapuolen kulkijan jäljessä, joka oli aikeissa hankkia Rizlaa paketin.

Kaikkien pennien laskemisen jälkeen myyjä (parempi ihminen) huomautti hinnan nousseen 10 penniä, joten rahat eivät riittäneet.

Tärisevin käsin suomalainen mies raapi kolikot taskuunsa ja kääntyessään totesi hartaalla, mutta päättäväisellä äänellä. "riistokapitalismin rauniot savuavat jo".

Minulle tuli silloin ja tuli taas mieleen Veikko Sinisalo.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Googlesta lunttasin, että kuuluu Savinelli-sarjaan, mutta on tehtaan ns. kakkosmalli, eli hinnaltaan huokeampi."

Edelleenkin google-lunttauksen perusteella selvitin tuon Savinelli-tehtaan kakkosmerkin Capitol Bruyere, miksi se on kakkosmerkki.

Siinä on suurennuslasilla löydettävissä noin millimetrin mittainen ja neljäsosamillin syvä kolo, joka ei hiomalla ole poistunut.

Laaduntakastuksessa siis tulkittu kakkoslaaduksi. Mitään eroa alkuperäiseen ei materiaalin- tai muodon perusteella ole. Hinta Savinellilla noin puolet korkeampi.

Kyllä tuo hyvä ostos oli, nyt sen alan oivaltaa. Edullinen ja korkealaatuinen tuote.

Silmällä tuota osamillivirhettä ei voinut havaita, ja huolellisemmalla hionnalla se olisi ns. originaali tuote.

. suvituuli

Töölön Sikarikauppaa suosittelen minäkin. Niillä on myös hyvin toimiva verkkokauppa, mistä saa saa piipputupakat toimitettuna vaikka lähimpään Siwaan, jos landella ollessa sattuu tupakit loppumaan.

Itselläni on Savinellin ja Stanwellin piippuja. Hyvin palavat.

Samuel Gawith'in tupakeista pidän. Squadron Leader on suosikkini, mutta Skiff Mixture, Moorhouse ja Perfection palaa myös. Jos oikein tiukille menee, Kiltakin käy.

Piipunpoltossahan on se hyvä puoli, että ilman sitä joku saattaisi luulla minun laiskottelevan, sen kanssa taas kuvittelevat minun ajattelevan.

Joka tapauksessa piipunpolttajalle sopii lukukokemukseksi Volter Kilven Alastalon Sali - kirjasta erityisesti 3. kappale, missä Härkäniemen isäntä valitsee salin peräseinällä olevalta piippuhyllyltä itselleen sopivaa piippua noin seitsemänkymmenen sivullisen verran...

Matti Jalagin

Tuo Alastalon vihje meni jo kiusaamisen puolelle.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Samuel Gawith'in tupakeista pidän. Squadron Leader on suosikkini, mutta Skiff Mixture, Moorhouse ja Perfection palaa myös. Jos oikein tiukille menee, Kiltakin käy."

Joo, tuo puoli on minulle vielä auki, mitä merkkiä alan pössyttelemään. Yritin kysyä Tampereen Stockmannin tupakkaosaston myyjältä, mikä on heidän suosituin piipputupakkamerkkinsä.
Hän totesi, ettei voi lain mukaan suositella mitään merkkiä. En painostanut häntä.
Muuten hän oli ihan hyvä. Antoi hypistellä piippuja vapaasti.

Kilta on tietenkin tuttu, sitä tuli poltettua armeija-aikaan sätkinä kovasti. Hyvä tuote se on. En tiedä sitten, kuinka soveltuu piippuun.

Hätäostona ostin tuon Clan-topan, joka mieleeni tuolta kymmenien vuosien takaa oli mieleeni jäänyt.

Sillä aloitan ja ajan piipun sisään.

Tietääköhän kukaan täällä, mikä on juuri piippuun käytettävistä puruista suosituin?
Sätkäpuruja menee kuin kuumille kiville, kuten kassajonoissa voi nähdä, mutta ne lienevät erikoistuneita juuri sätkäkäyttöön.

. suvituuli

Aika moneen makuunhan noita on. Kannattaa kokeilla itse ja löytää sitten suosikit.

Kilta palaa piipussa oikein hyvin. Itse asiassa se taitaa alunperin ollakin piiipputupakka, jota sätkänpolttajatkin käyttävät. Eihän sen maku kovin jalostunut ole, mutta kuten sanottu - silloin kun ei parempaa ole saatavilla.

TUo saatavuus alkaa olla ongelma. Monet marketit eivät myy enää ollenkaan, eikä R-kioskinkaan valikoima ole ihmeellinen. Veikkaisin, että Caravelle, Amphora ja...se yksi ruotsalainen(?) kipparinkuvalla varustettu...myyvät.

Kopioin tähän Töölön Sikarikaupan bestseller-listan:

01. Samuel Gawith Balkan Flake 50 g purkissa
02. Samuel Gawith Black Cherry 50 g purkissa
03. Samuel Gawith Celtic Talisman 50 g purkissa
04. Samuel Gawith Squadron Leader Mixture 50 g purkissa
05. Samuel Gawith Kendal Cream Flake Tin
06. Samuel Gawith Commonwealth 50 g purkissa
07. Samuel Gawith Best Brown Flake
08. Samuel Gawith Navy Flake 50 g purkissa
09. Samuel Gawith 1792 Flake
10. Samuel Gawith Chocolate Flake 50 g purkissa

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Onko tiedossa, missä muualla Samuel Gawith- tuotteita myydään, kuin Töölön Sikarikaupassa?

Onko kioskituote, ja olisikohan myyntipistettä Tampereella?

Stockmannin myyjä todellakaan lakiin vedoten ei puhunut piipputupakoista. Piipuista kylläkin, ja sehän on osaltaan puinen esine, ei tupakkaa.

Rikotaan lakia siis, jos se ylipäätään täällä rikkomista on...
Jos vielä saisi hintatietoakin, niin en sitten vähään aikaan vaivaisi asialla.

Nyt, kun ensimmäinen piippuni on vuorokauden ollut brandy-käsittelyssä, alan suunnittelemaan toisen piipun ostoa...

Tämä on tietenkin tyhmää kun tupakasta puhutaan, mutta ilman tyhmää, ja turhaa, ihmisen elämä olisi varsin köyhää elämisen kannalta.

Matti Jalagin

Markku.

Suvituulen lempeän, mutta hienon puhalluksen myötä otan osaa tarinaan.

Minulle jää Clanista semmoinen, sanoisinko liian mausteinen maku kitalakeen ja saman tekee mm. Caravelle eli nyt vanhempana on oppinut arvostamaan mahdollisimman rehellistä tupakan makua ilman ylimausteita ja siihen on esim. Kilta ja jopa Aroma erinomainen.

Mutta maun ratkaisee polttaja eikä tässä pesäpalloa pelata.

PS. en halua esim. päiväunilta noustessa tuntea minkään tupakan makua jo valmiina kitalaessa, joten mausteinen toimii ruoassa ja muussa, mutta ei minun mielestäni juuri ja erityisesti piipputupakassa.

Piippu on miehen tie kohti "Nothing-box'ia" eli siihen tilaan, josta kaikki naiset ovat meille kateellisia; tilaan, jossa ei ole mitään.

Siis miehen ja piipun lisäksi.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Otin ensimmäiset "tyypit" Savinellistani numero 601.

Täytin pesän vain puoleen väliin sisäänajo-ohjeiden mukaisesti. Ei paljoakaan nykyisin kehuttu Clan pesässä.

Sytytin tulitikulla, ja ensimmäisellä syttyi. Lähdin sitten hiljakseen kävelemään kaupalle, jonne matkaa 1.3 km. En vetänyt henkosia, vaan poskisavulinjalla menin,- ja johon yritän totuttautua.

Ensimmmäiset tupakansauhut lähes seitsemään vuoteen.

Tuttu makuhan tuo oli. Olenhan piippuakin polttanut kymmeniä vuosia sitten.

Kävelin hiljakseen, ja vetelin sauhuja hiljakseen. Clan paloi pesässä hyvin. Kävelin jopa rehvakkaaseen tyyliin piippu hampaiden välissä vastaantulijoiden kohdalla. tiesin/tiedän, että Clan tuoksuu paremmalta (toffee) kuin maistuu.

Tunsin jopa ylpeyttä. Ihmiset käänsivät katseensa. Piippu suussa kulkeva ei ole niin yleinen näky nykyisin. Vaistosin jotenkin, että eivät katsoneet pahalla silmällä. No, mistä minä tiedän, mutta siitä olen varma, kun sivuutimme toisemme pussautin vähän ennen savua ilmaan, ja varmasti vastaantulija haistoi piipun hyvän tuoksun ja erotti sen paperossin lemusta.

Clan paloi hyvin, ja oli hyvää. Sen voin sanoa, -hyvää. Clanin perusongelma, josta olin tietoinen, on tuo viimeisten henkosten väkevyys, joka ottaa suulakeen.

Kun rauhassa polttelee ja henkosia vetelee, nuo viimeiset henkoset tulevat aivan lopussa. Siinä vaiheessa pesässä ei juuri poltettavaa ole, ja piipun voi tyhjenää.

Tuo puolipesällinen, kesti koko kävelymatkan kaupalle. (20 min.) Kaupan ovella näin vielä tuttavani, jonka aikana polttoa kesti noin viisi minuuttia.

Pesä ei kuumentunut, vaan pysyi mieluummin viileänä.

Kokemus oli hyvä, suosittelen...Seuratkaa pojat ja tytöt junaa. (Huonoa seuraa.)

Huomenna pitää soitella Töölööseen ja kysellä vähän. Josko piipahtaisi Pendolinilla Helsingissä, vaiko ihan lapsenlapsia yllättäen katsomassa omalla ropposella.

Mulla on tunne kuin pikkupojalla nyt.....ei perkll....Tää on mukavaa....Elämä on mukavaa....

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Taidanpa tehdä sinulle piipun. Kun löytäisi varsia, käyriä mieluimmin.

Aikoinaan poltin vakituiseen piippua. Siinähän pitää tupakoida tosissaan, muuten tulee huono olo.
Suoravartisista tuo maissipiippu ei ole itse asiassa hassumpi, kunhan saa poltettua sisään. Puolikkaita latinkeja.
Sinähän tarvitset muutaman piipun, sanoisin että suoria ja vääriä. Eksoottisin minkä olistin oli perinteinen letkuvarsipiippu, visakopalla. Pitkässä varressa savu keskiää hyvin jäähtyä.
Itselläni ei ole piippua varsinaisesti ikävä, mutta se tunne kädessä, kuuma koppa, se on jäänyt muistiin.

Jos piipputupakka pyrkii kuivumaan liikaa, auttaa ohkainen siivu omenaa (tai perunaakin) siellä pussissa.

Kilta oli aikoinaan semmoista perusmuhaa. Miksei myös Clan, jos halusi haiskahtaa hyvälle.
Sitten oli "parempia" mm- Half & Half (puolet virginialaista), ja oli tiukkaan pakattuja mm. Capstan, mitkä pitää hieroa sormissa pehmeäksi ennen kuin toppaa piippuun. Joskus poltin piipussa ison sikarin tumppejakin (tai imeskelin aamulla). - Minusta tuntuu, että Jymyä saa vielä kaupasta, sitä Päätalo-laatua.

Piipun saa monenlaisesta lehtipuusta. Olennaista on oksa: koppa tulee rungosta tai rungon pahkurasta, varsi sovitetaan oksaan. Molemmissa mennään ydinpuuta pitkin sisään. Käyrä piippu on sikäli mukavampi, että sieltä ei lurahtele kovin helposti mehuja suuhun.

Palataan.

Matti Jalagin

Tee Antti Markulle piippu.

Tuon perunan ja omenan siipaleiden kanssa pitää olla tarkkana, sillä äkkiä käy niin, että kostuu tavara liikaa.

Piipusta tuli mieleen taas, kun kerran silloisen frouvan kanssa ajoin autoa kohti kaupunkia tuorein ja kaunein piippu suussani roikkuen ja tämä äityi moittimaan pikatiellä kitkerää tuoksua, kun kuulemma odottavaa ihmistä oksetti. Pyysin avaamaan vänkärin ikkunan ja vilautuin helvetin kalliin arvopiipun pientareelle hidastamatta ja kysyin, josko olo parani.

Kuulemma parani vähän ja tullessani takaisin itku kurkussa konttasin pitkin paikkaa koettaen löytää arvokapistusta, mutta sinne jäi.

Rakas poikani sentään syntyi sitten aikanaan, mutta piippu vituttaa vielä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kiitos Antti tuosta ystävällisestä eleestä.
Älä kuitenkaan ota paineita asiasta.

Minä aina vaivaudun jollain tavalla lahjojen edessä, kun tulee mieleen, onko se kuitenkaan ansaittua.

Liukaskielinen (pahakin) kun olen, niin voi olla että jossain yhteydessä tulee tölväistyä.

Varsinkin tuolla poliittisella osastolla.

Taidanpa ladata piipullisen ja mennä tuohon terassille -4 asteen pakkaseen pössyttelemään poskisauhuja...

Täällä Jämsän korpimetsässä siitä nautiskelen.

Käyttäjän TuijaKoskinen kuva
Tuija Koskinen

Suosittelen ettet aloita minkään polttamista nyt etkä myöhemmin minkäänlaisella välineellä:)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tuija hyvä, se on myöhäistä nyt.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset